Perussuomalaisia ei kiinnosta enää opiskelijoiden toimeentulo, RKP:n ehdokkaat venkoilevat luontokadon torjunnan kanssa ja kokoomus lupaa jotain, mitä edes ehdokkaat eivät halua lunastaa. SYLin ja SAMOKin vaalikampanjan soittokierros ehdokkaille paljasti ristiriidat ja jättää äänestäjälle paljon kysymysmerkkejä.

”Koulutukseen ja opiskelijoihin panostamisen tarve näkyy vahvasti tuloksissa, mutta monessa puolueessa havaittava luontokadon torjunnan suhteen venkoilu on valtava pettymys koko sukupolvellemme. Erityisen ilahtuneita olemme lukukausimaksuista luopumisen kannatuksen kasvusta, sillä sen takana seisoo pian puolet eduskuntavaaliehdokkaista. Tähän potentiaaliin on tartuttava”, SYLin puheenjohtaja Lotta Leinonen sanoo.

Lupaavista ja kohtuullisen yksimielisistä tuloksista huolimatta kyselystä löytyy myös huomiota herättäviä havaintoja. Korkeakouluopiskelijoiden vaalikampanjan tavoite 100 euron opintorahan tasokorotuksesta herätti erimielisyyksiä niin puolueiden sisällä kuin puolueiden virallisen linjan ja ehdokkaiden välillä.

Kokoomuksen ehdokkaat suhtautuvat kaikista puolueista negatiivisimmin opintorahan tasokorotukseen virallisesta myönteisesti suhtautuvasta linjastaan huolimatta. Dramaattisin muutos vuoden 2019 vastaavaan soittokierrokseen verrattuna on tapahtunut perussuomalaisissa, jossa opintorahan tasokorotuksen kannatus on romahtanut jopa kolmanneksen, vaikka tavoitteen suosio on muuten kasvanut läpi puoluekentän.

Paljon esillä olleesta lukukausimaksukeskustelusta huolimatta maksulliseen koulutukseen löytyi kannatusta alle kuudella prosentilla vastanneista. Kaikille maksuttoman koulutuksen osalta on havaittavissa kipuilua erityisesti SDP:n ehdokkaiden kesken. Puoluekyselyn mukaan puolue kannattaa nykyistä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita koskettavaa lukukausimaksumallia, mutta ehdokkaiden keskuudessa lukukausimaksuista luopuminen on lähes yhtä suosittu tavoite.

Ristiriitoja puolueen sisällä löytyy myös RKP:sta. Puoluekyselyssä RKP kertoi olevansa sitoutunut luontokadon torjumiseen vuoteen 2030 mennessä, mutta peräti 29 prosenttia ehdokkaista halusi jättää kysymykseen vastaamatta. Kielteisesti tai vastaamatta jätti yhteensä kolmannes RKP:n ehdokkaista.

”Tulokset vaikuttavat erittäin lupaavilta, mutta puolueiden linjoissa on vielä valtavasti kirkastamisen varaa. Ristiriidat puolueiden ja niiden ehdokkaiden välillä ovat omiaan nakertamaan äänestäjien luottamusta näin vaalien alla. Nyt olisi aika puhua avoimin kortein äänestäjille siitä, millaista politiikkaa kannattaa odottaa vaalien jälkeen”, SAMOKin puheenjohtaja Joonas Soukkio tarkentaa.

Soittokierroksen tulokset

Soittokierroksella ehdokkailta kysyttiin seuraavat viisi kysymystä:

• Tavoittelemme 100 euron tasokorotusta opintorahaan. Tuletko edistämään ensi hallituskaudella tehtävää opintorahan tasokorotusta?
• Tulisiko mielestäsi kaiken perustutkintoon johtavan koulutuksen olla maksutonta kaikille, eli niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin opiskelijoille?
• Oletko valmis sitoutumaan koulutuksen lisärahoittamiseen perusrahoitusta nostamalla koulutustasotavoitteen saavuttamiseksi?
• Aiotko eduskunnassa edistää YTHS:n rahoituksen vahvistamista?
• Oletko valmis edistämään uhanalaisten ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä?

Täysin maksutonta koulutusta lukuunottamatta muut kysymykset saivat vastanneiden enemmistön tuekseen. Maksuttoman koulutuksen osalta niukan enemmistön (46,4 %) sai puolelleen nykymalli, jossa EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat lukukausimaksuja. Nykyisistä maksuista luopumista kannatti 44,5 prosenttia vastaajista. Aiemmin kerätyn puoluekyselyn tulokset osoittavat, että ehdokkaat eivät olekaan kaikesta puolueensa kanssa samaa mieltä. Esimerkiksi kokoomus antoi opintorahan tasokorotukselle vihreää valoa, mutta vain 42 prosenttia sen ehdokkaista on tästä samaa mieltä.

Seuraavasta kuvasta näkee soittokierrokseen vastanneiden kyllä-vastausten osuuden esitettyihin kysymyksiin puolueittain.

Opintorahan 100 euron tasokorotusta kannatti yli kolme neljännestä. Vuoden 2019 vastaavan soittokierroksen tuloksiin verrattuna kannatus on noussut tasaisesti puolueissa, mutta perussuomalaisissa esityksen kannatus koki merkittävän 28 prosenttiyksikön romahduksen. Lähes joka kymmenes ehdokas jätti kysymykseen vastaamatta.

Tuletko edistämään ensi hallituskaudella tehtävää opintorahan tasokorotusta?

Kyllä-vastanneiden osuus kysymykseen vastanneista ehdokkaista vuosina 2019 ja 2023 (vertailu 2019–2023)

Puolueista ei löydy kannatusta maksujen laajentamiselle nykyisten EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen lisäksi. Halukkuus poistaa nykyisetkin maksut keräsi 44,5 prosentin kannatuksen.

Tulisiko mielestäsi kaiken perustutkintoon johtavan koulutuksen olla maksutonta kaikille eli niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin opiskelijoille? (”Nykymalli” viittaa tällä hetkellä käytössä olevan lukukausimaksujärjestelmän kannatusta)

Vaikka Suomi on jo sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä, ei 20 prosenttia vastaajista tätä tavoitetta kannattanut tai halunnut kommentoida. Erityisesti RKP:n (29 %) ja perussuomalaisten (17 %) keskuudessa annettiin paljon tyhjiä vastauksia.

Oletko valmis edistämään uhanalaisten ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä?

Kyselyn kaikki tulokset löydät tästä liitteestä.

Soittokierroksen toteutus

Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat toteuttivat soittokierroksen kaikissa vaalipiireissä Ahvenanmaa pois lukien. Soittokierros toteutettiin 27.2.–10.3.2023, jonka aikana kerättiin vastauksia eduskuntavaaleissa 2023 ehdolla olevilta poliitikoilta.

Soitoilla kerättiin vastauksia opintorahan 100 euron tasokorotukseen, korkeakoulujen sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) rahoitukseen, lukukausimaksuihin sekä luontokadon pysäyttämiseen. Kierrosta täydennettiin sähköisellä kyselyllä, johon ehdokkailla oli mahdollisuus vastata, jos heitä ei tavoitettu puhelimitse. Vastaustapaa ei ole eritelty tuloksissa. Korkeakouluopiskelijoiden soittokierros tavoitti yhteensä 655 ehdokasta, eli 27 prosenttia nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaista.

Vasemmistoliiton otanta edustaa yli 50 prosenttia puolueen ehdokkaista. Kokoomuksen osuus oli 47 prosenttia ja keskustan sekä vihreiden otanta on molempien yli 40 prosenttia ehdokkaista. SDP:lta vastauksia kerättiin 38 prosentilta ehdokkaista, kristillisdemokraateilta 30 prosentilta. Liike Nytiltä ja RKP:ltä vastauksia saatiin yli viidennekseltä puolueen ehdokkaista. Vastauksia saatiin myös muilta puolueilta, mutta vastausten niukan määrän (1–6 vastausta) vuoksi ne on jätetty tuloksista pois.

Eniten vastauksia saatiin Keski-Suomen (48 %) ja Pirkanmaan (42 %) ehdokkailta. Pienin otanta kerättiin Hämeen (15,2 %) ja Varsinais-Suomen (16,3 %) vaalipiireissä.

Lisätietoja:

Annika Nevanpää, SYLin eduskuntavaalikoordinaattori
annika.nevanpaa@syl.fi
040 660 7694

Aleksi Niemi, SAMOKin viestintä- ja vaikuttamiskoordinaattori
aleksi.niemi@samok.fi
045 392 9488