Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari kokoontui Kuopiossa 28.–29.11. pohtimaan korkeakouluvision tiekarttaa ja toimenpiteitä. Keskustelua käytiin mm. avoimuudesta ja joustavista opintopoluista, digitalisaatiosta, tutkimus- ja innovaatioympäristöistä sekä hyvinvoivista korkeakouluyhteisöistä. Yhtenä kantava teemana oli mahdollistava lainsäädäntö ja ohjaus, josta yksi esimerkki on juuri eduskunnassa oleva opetusyhteistyölaki. Vahvana tahtona oli myös luoda rakenteita ja rahoituselementtejä, jotka tukevat jatkuvaa oppimista ja yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen välillä.
Myös SYL on yhdessä Ekonomien ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen kanssa tuonut keskusteluun oman avauksensa, Suomen korkeakoulu -mallin. Mallissa korkeakouluille tarjotaan mahdollisuus avata opetustarjontansa yhteisen digitaalisen palvelun kautta myös muille kuin omille tutkinto-opiskelijoilleen. Alustamalli otettiin seminaarin työryhmässä hyvin vastaan, ja jopa ministeri Grahn-Laasonen nosti sen esiin tiekartan toimenpiteitä esitellessään. Malli liittyy vahvasti myös korkeakoulujen välisen yhteistyön parempaan mahdollistamiseen ja avoimen korkeakoulun roolin kirkastamiseen, jotka kumpikin olivat teemoina vahvasti esillä.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Vision tiekartan valmistelu etenee rivakalla aikataululla ja heti ensi vuoden alusta alkavat erilaisiin teemakokonaisuuksiin keskittyvät työryhmät, jotka muotoilevat konkreettisia toimenpiteitä. Työryhmillä on vapaus kerätä kentän näkemyksiä laajemminkin erilaisilla tavoilla. Opiskelija- ja henkilöstöjärjestöt tulevat olemaan edustettuina kaikissa ryhmissä. Mahdollisten säädösmuutosten osalta aikataulu on niin ikään ripeä, sillä niiden olisi tarkoitus olla eduskunnan käsittelyssä jo ensi syksynä. Vaikuttamistyö tapahtuu siis kevään aikana. Rahoitusmallin osalta muutoksia kaavaillaan seuraavalle tulossopimuskaudelle, eli vuosille 2021–2024.
Yksi mahdollisesti lainsäädäntömuutoksia aiheuttava kokonaisuus liittyy avoimen korkeakoulutuksen rooliin. Seminaarissa mainittiin avoimen korkeakoulun tutkinnonanto-oikeus nk. osa-aikaisille opiskelijoille. SYL ei kannata avoimen myöntämiä tutkintoja, mutta näkee avoimen opetuksen lisäämisessä ja roolin kirkastamisessa paljon mahdollisuuksia, kunhan koulutuksen maksuttomuuden periaatteista pidetään kiinni.
Toinen iso keskustelu tullaan käymään myös tutkintorakenteista. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta voisi olla perusteltua myöntää lyhyempiä opinto-oikeuksia, mutta tutkinnot on nähdäksemme kuitenkin hyvä pitää nykyisen rakenteen mukaisina. Emme tarvitse lyhyttutkintoja, vaan eri elämäntilanteisiin joustavuutta ja mahdollistavia rakenteita, jotka tukevat yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja.
Niina Jurva,
SYL:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori ja koulutuspolitiikan asiantuntija
