Kun 25 miljoonaa kutistui kahteen

Täydennys 21.10.: Opintotuen menolisäys vaalikauden aikana on neljän indeksikorotuksen myötä 25 miljoonaa euroa, kun verrataan vuoden 2019 tasoon. Siinä missä muut etuuskorotukset vaikuttavat täysimääräisesti koko vaalikauden ajan, indeksin täysi vaikutus toteutuu vasta vuonna 2023.

“Haluaisin nostaa erityisesti yhden kohdan, jossa hallitusohjelman budjettivaraukset eivät kohtaa nyt käsittelyssä olevan talousarvion kanssa.”

Etuoikealla istuva hallituspuolueen edustaja tuijottaa lasittuneella katseella pöytää. Pöydän päädyssä istuvat edustajat nojaavat etukenossa pidelleen kaksin käsin kiinni pöydästä. Opposition kansanedustajan näppäimistö kirjaa sanan tarkkuudella tabletin näytölle kysymykseni, minne katosivat 23 miljoonaa panostuksista opiskelijan toimeentuloon. Tiedot luultavasti lähtevät suoraan ryhmäkanslian politrukeille. 

Siirrymme seuraavaan esittelijään.

– – –

Toukokuussa nyt istuvat hallituspuolueet kokoustivat päivittäin Säätytalolla luoden uutta suuntaa maamme politiikalle. Luotiin tilannekuvaa, kreailtiin keinoja haasteiden taklaamiseksi, väännettiin budjetista ja kirjattiin yhdessä sovitut tavoitteet hallitusohjelmaan.

Ja politiikan painopiste todella muuttui. “Talkoot, jossa kaikkia sattuu” muuttui linjauksiksi, jossa mahdollisimman monelle pyrittiin tarjoamaan jotain hyvää. Eläkeläisille ja pienituloisille korotuksia perusturvaan, ympäristönsuojeluun ennennäkemättömät panostukset, oppivelvollisuusiän laajentaminen, aktiivimallin poistaminen… Rahat näiden toteuttamiseen jouduttiin etsimään lukuisat kivet kääntämällä, mutta lopulta 1,230 miljardin menolisäykset pystyttiin perustellusti päättämään toteutettavaksi.

Tästä summastakin jouduttiin varmasti vääntämään paljon. Kompromissiratkaisuista voidaan silti löytää voittajat. Uusista yksittäisistä menolisäyksistä suurimmiksi valikoitui eläkkeiden korotus (183 miljoonaa vuosittain), oppivelvollisuusiän pidennys ja maksuton toinen aste (107 miljoonaa vuonna 2023) sekä kehitysyhteistyön rahoitus (83,7 miljoonaa vuonna 2023).

Opiskelijaliikkeen kärkitavoitteena oli sadan euron korotus opintorahaan.Tämänhintalappu olisi ollut hieman yli sata miljoonaa euroa. Hallituspuolueista enemmistö esitti tavoitteekseen opintorahan merkittävää tasokorotusta. Säätytalolta poistuttiin kuitenkin edellä mainitun kompromissin kanssa: opintorahaan päätettiin osoittaa vuositasolla 25 miljoonaa euroa kansaneläkeindeksiin sitomiseen ja 3 miljoonaa euroa huoltajakorotuksen korottamiseen.

Opiskelijoiden odotukset olivat siis huomattavasti korkeammalla kuin lopputulos. Toisaalta, ei ole lahjahevosen suuhun katsomista. 28 miljoonaa kohdennettuna opiskelijan toimeentuloon on parempi kuin ei mitään. 

– – –

Kuljin tänään eduskunnan käytävällä kohti sivistysvaliokunnan kokoushuonetta. Luvassa oli asiantuntijakuuleminen opintotukilain muuttamisesta. Ilo päästä kerrankin kehumaan annettua lakiesitystä siitä, että opiskelijoiden toimeentulon tasoa pyritään ylläpitämään indeksiin sitomisella ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville perheellisille opiskelijoille kohdennetaan lisää tukea. 

Mutta. 

Opintotuen indeksiin sitomiseen on varattuna vuoden 2020 talousarvion mukaisesti kaksi miljoonaa euroa. Hienoa, että budjettiraami mahdollistaa lakimuutoksen toteuttamisen. Mutta 23 miljoonaa euroa ensi vuonna jää tästä 25 miljoonan euron varauksesta käyttämättä. Seuraavina vuosina kustannus nousee, mutta enimmilläänkin 8-10 miljoonaan euroon vuodessa. 

Hallitusohjelma on neuvoteltu budjettiraamin varaan. Opiskelijoiden sosiaaliturvaan kohdennettujen rahojen saaminen on varmasti ollut pitkien ja vaikeiden neuvotteluiden takana. 

Tämä välittyi vahvasti myös sivistysvaliokunnan kuulemisessa. Jos eläkkeisiin ja muuhun perusturvaan kohdennetut panostukset on saatu talousarvioon mahtumaan lähes kokonaisina, miksi opiskelijoille suunnatuista panostuksista pitäisi tinkiä? Jokainen euro on merkittävä lisä opiskelijan toimeentuloon, kun opintorahasta ja asumistuesta jää enimmilläänkin asumiskustannusten jälkeen vain reilu 150 euroa elämiseen.

Menolisäyksistä on päätetty hallitusohjelmassa. Pidetään niistä kiinni.

 

Jani Sillanpää

Kirjoittaja on SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >