Syyt useampien opinto-oikeuksien taustalla selvitetty – miten tulokset siirretään käytäntöön?

Suomen ylioppilaskuntien liitto tilasi keväällä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otukselta tutkimuksen, jossa on selvitetty ensimmäistä kertaa, miksi opiskelijat hankkivat useampia opinto-oikeuksia. Edellisessä tutkimusta avaavassa blogikirjoituksessa koulutuspolitiikan asiantuntijamme Jani Kykkänen eritteli syitä siihen, miksi opiskelijat hakeutuvat useamman  opinto-oikeuden piiriin. Nämä syyt voidaan jaotella eri vaiheisiin opintoja: opintoihin hakeutuessa, opintojen aikana, valmistumisen kynnyksellä ja opintojen päätyttyä.

Tässä kirjoituksessa koulutuspolitiikan asiantuntijamme Ainomaija Rajoo perkaa sitä, mitä tutkimustulokset käytännössä tarkoittavat. Minkälaisia muutoksia tulisi tehdä, jotta elinikäinen oppiminen tehostuisi? 

 

Joka vuosi tuhansia hakijoita jää ilman korkeakoulupaikkaa. Tästä syystä päällekkäisiin opinto-oikeuksiin suhtaudutaan helposti negatiivisesti. Tosiasiassa useamman opinto-oikeuden syyt ovat monipuolinen vyyhti, johon vaikuttaa useampi tekijä. Osa opiskelijoista esimerkiksi hankkii toisen opinto-oikeuden, sillä ei ole aiemmin päässyt ensimmäiseen hakukohteeseen. Tässä valossa tehokkain ratkaisu olisi purkaa hakijasumaa aloituspaikkoja lisäämällä.

Useimmiten toinen opinto-oikeus hankitaan jo opintojen aikana. Yleisimmät syyt ovat kiinnostusten kohteiden vaihtuminen ja ns. oman jutun löytyminen, kun korkeakouluopinnot tulevat tutuiksi ja ymmärrys eri aloista kasvaa. Tällöin osa valitsee korkeakoulun sisäisen siirtohaun sijaan pääainevalinnan, sillä se koetaan toimivammaksi tavaksi. SYL onkin jo useaan otteeseen pitänyt esillä sujuvien siirtoväylien tärkeyttä. Siirtymisen sujuvuus mahdollistaa oman alan löytymisen ja vähentää päällekkäisten tutkintojen määrää.

Kiinnostavaa on, että siirtoväylien ongelmia tärkeänä pitäneet opiskelijat arvottivat toisia vastaajia useammin laajemman kurssitarjonnan tärkeäksi. Tähän SYL on yhdessä Ekonomien ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen kanssa tarjonnut ratkaisuksi alustamallia, jonka kehittäminen löytyy myös Rinteen hallituksen hallitusohjelmasta. Korkeakoulujen yhteinen digitaalinen alusta tarjoaisi opiskelijalle ja elinikäiselle oppijalle laajasti mahdollisuuden valita kursseja korkeakoulujen tarjonnasta.

Valmistumisen kynnyksellä korostuu yhteys työelämään. Toinen opinto-oikeus hankitaan, sillä koetaan, ettei omalla osaamisella työllisty. Tilastojen valossa korkeakoulututkinto on työmarkkinoilla kovaa valuttaa ja kouluttautuminen kannattaa. Siksi olisikin tärkeää jatkaa ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä nykyisestä, niin että yhä useampi opiskelija saa kaipaamaansa apua työelämään siirtymiseen.

Opiskeluiden pariin palataan myös työelämästä, kun omalle uralle haetaan uutta suuntaan. Uusi tutkinto voi olla monelle hyvä ratkaisu, mutta joissain tilanteissa kokonaisen uuden tutkinnon sijaan parempi vaihtoehto voisi olla suppeampi kokonaisuus. Tähän apua tuo aloitettu elinikäisen oppimisen uudistus. Myös avoin yliopisto voi tarjota sopivia mahdollisuuksia täydentää ja laajentaa osaamista.

Jokaisen oikeus kouluttautua löytyy perustuslaista. Koulutuksella on itseisarvo, jota on syytä vaalia. Tähän kannustaa myös nykyinen työelämä, jossa vaaditaan yhä enemmän monipuolisempaa osaamista ja kykyä uuden oppimiseen. Tällöin järkevä ratkaisu ei ole kouluttautumisen hankaloittaminen muuttamalla toinen tutkinto maksulliseksi, jota toisinaan esitetään ratkaisuna tilanteeseen. Järkevämpi ja tehokkaampi tapa on nykyisten esteiden poistaminen sen tieltä, että yhä useampi löytää oman polkunsa, vaikka sitten useamman kerran – elinikäisen oppimisen hengessä. 

 

Ainomaija Rajoo,

SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija

1 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >