Tiedote 28.4.2015
Nyt on tarvetta avaralle ja viisaalle katseelle, joka siintää kauas tulevaisuuteen. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK toivovat, että hallitusohjelmassa tunnustetaan koulutuksen ja sivistyksen merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.
Opiskelijaliittojen puheenjohtajat Jari Järvenpää (SYL) ja Joonas Peltonen (SAMOK) lähettävät terveisensä hallitusohjelmaneuvotteluihin sivistysjulistuksen muodossa.
“Ilman laadukasta koulutusta maan perii hukka, ja niin ei saa tapahtua. On kannattavaa antaa hyvät eväät tulevaisuuden tekijöille; tarjota tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, turvata toimeentulo ja terveydenhoito. Näillä keinoilla meillä on tulevaisuudessakin hyvinvointivaltio, jossa asuu onnellisia ihmisiä”, puheenjohtajat Jari Järvenpää (SYL) ja Joonas Peltonen (SAMOK) sanovat.
————————————————————————————
Korkeakouluopiskelijoiden sivistysjulistus 2015
Huomisen Suomi rakennetaan korkean koulutuksen ja hyvinvoivan työvoiman varaan
Itsenäisyysjulistuksessa vuodelta 1917 ilmaistaan Suomen kansan tahto itsenäisen sijan löytämiseksi maailman sivistyskansojen joukosta. Tätä asemaa pohjoinen, hajallaan asuva Suomi on tavoitellut lähes sadan vuoden ajan. Olemme nousseet verraten vaatimattomista oloista maailman onnellisimpien ja kilpailukykyisimpien valtioiden joukkoon: meillä virkamieheen voi luottaa, poliisia ei tarvitse lahjoa, heikoimmasta pidetään huolta ja jokainen saa käydä koulua. Tasa-arvoisen, hyvinvoivan ja kilpailukykyisen yhteiskunnan perustana toimii sivistys, jonka jo J. V. Snellman totesi olevan “pienen kansan turva”.
Suomalainen koulutus on sen kaikilla tasoilla maailman huippuluokkaa. Suomessa asuu vain vähän Saksaa pienemmällä alueella reilu viisimiljoonainen kansa, jonka kynistä ja näppäimistöiltä on saanut alkunsa monia maailmalla tunnettuja yrityksiä. Tämä ei olisi onnistunut ilman laadukasta ja maksutonta koulutusta, jonka avulla koko kansan osaaminen saadaan käyttöön.
Koulutuksen arvo ei ole vain taloudellinen. Sivistyksen arvo koko ihmiskunnalle on kiistämätön ja jokaisen mahdollisuus kehittää itseään on kirjattu perustuslakiin ja ihmisoikeussopimuksiin. Meidän tulee jatkossakin taata jokaiselle taustasta riippumatta oikeus sivistykseen. Kansainväliset selvitykset osoittavat, että Suomessa onkin yksi maailman vähiten periytyvistä koulutusjärjestelmistä.
Emme voi tuudittautua hyviin tuloksiin historiassa, vaan on panostettava rohkeasti tulevaisuuteen. Niin kuin yksilöllä on tarve kehittää itseään koko ajan, myös koulutuksen tulee olla ajassa kiinni. Tästä syystä meidän tulee rahoittaa koulutuksen modernisointi, mahdollistaa kansainvälisten osaajien jääminen Suomeen parempien kieliopintojen ja helpotettujen lupakäytäntöjen avulla ja mahdollistaa jouhevat siirtymät korkeakoulujen sisällä ja välillä.
Työelämä on monipuolistunut, ja niin sanotuista epätavallisista työurista on tullut täysin tavallisia työuria nuorelle sukupolvelle. Nykyhetkessä ja tulevaisuudessa tarvitaan monialaista osaamista. Ihmiset opiskelevat useampia ammatteja, hankkivat osaamista ja koulutusta voidakseen työskennellä itsensä ja yhteisönsä hyväksi. Yhteiskunnan tulee tukea elinikäistä oppimista kaikissa sen muodoissa, iästä riippumatta. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että jokaisella on mahdollisuus itsensä kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseen.
Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisella, opintotuen riittävä taso ja huoltajakorotus sujuvoittavat molemmat opintoja sekä työuria. Nykyinen opintorahapainoitteinen opintotuki mahdollistaa korkeakouluopinnot jokaiselle, lähtökohdista riippumatta. Pienellä Suomella ei ole varaa jättää ketään rannalle, vaan käyttää lahjakkusreservinsä koko potentiaali!
Opiskeluterveydenhuollolla on yhteiskunnallisesti ajateltuna erityinen tehtävä. On kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti järkevää panostaa opiskelijoiden terveydenhoitoon. Pohja loppuiän kestävälle terveyskäyttäytymiselle luodaan usein juuri opiskeluaikana. Opiskeluaikana opitaan huolehtimaan omasta opiskelukyvystä, mikä rakentaa tulevaisuuden työkykyä. Panostamalla opiskelijoiden terveyteen ja opiskelukykyyn panostetaan samalla huomisen työntekijöiden työkykyyn ja pitkiin työuriin.
Tieto, talous tai tuotanto ei tunne rajoja, joten niin ei pitäisi suomalaisen koulutuksenkaan tehdä. Maksuton koulutus, joka mahdollistaa opinnot taustasta riippumatta, on Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Suomi on rakennettu koulutuksella ja sen avulla maamme pysyy tulevaisuudessakin sivistyskansojen kärkijoukossa. Sijoitus koulutukseen on sijoitus jokaiseen suomalaiseen, vanhukseen, lapseen ja aikuiseen, ja laajemmin myös koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Koulutus on ongelmien ratkaisemista – sitä jos mitä Suomi tarvitsee.
Helsingissä 28.4.2015
Jari Järvenpää Joonas Peltonen
puheenjohtaja puheenjohtaja
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK
Lue:
Strateginen tavoite – Näin koulutuksella Suomi nousuun (korkeakouluopiskelijoiden hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2019)
Lisätietoja:
puheenjohtaja Jari Järvenpää (SYL), p. 044 906 5007, etunimi.sukunimi@syl.fi
puheenjohtaja Joonas Peltonen (SAMOK), p. 050 389 1000, etunimi.sukunimi@samok.fi
