SYL: Lainahyvitys ei kohenna opiskeluaikaista toimeentuloa

Kommentti 2.11.2012
Vapaa julkaistavaksi heti

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti tänään muistionsa opintolainavähennysjärjestelmän kehittämisestä. Työryhmä ehdottaa, että nykyinen opintolainavähennysjärjestelmä korvattaisiin korkeakouluopiskelijoille tarkoitetulla lainahyvityksellä. Työryhmän mukaan hyvitys vähentäisi velkataakkaa ja kannustaisi käyttämään opintolainaa opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseen. Työryhmän esityksen mukaan uusi järjestelmä olisi vanhaa selkeämpi ja kannustaisi tehokkaaseen opiskeluun.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry ei näe, että opintolainahyvitys oleellisesti lyhentäisi tutkintojen suorittamisaikoja tai että se parantaisi opintotuen kannustavuutta nykytilaan nähden, kuten työryhmän tehtäväksianto edellyttää. Lisäksi esitetty malli ei kohenna opiskeluaikaista toimeentuloa muulta osin kuin lainan nostamisen muodossa, koska esitetty lainahyvitys realisoituu vasta opiskelujen jälkeisenä aikana.

“Lainahyvitys ei kohdistu opiskeluaikaan vaan valmistuneille työelämään siirtyville, joiden taloudellinen asema on pääsääntöisesti parempi kuin opiskelijoiden. Meidän näkemyksemme mukaan opintososiaalisten etuuksien tulee realisoitua nimenomaan opiskeluaikana, jolloin tuen tarve on suurin.” SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen painottaa.

Vaikka SYL pitää lainahyvitysjärjestelmää joiltain osin parempana kuin nykyistä verovähennysjärjestelmää, se on perusluonteeltaan ja -ongelmiltaan edelleen hyvin samankaltainen kuin nykyinen järjestelmä. SYL:n näkemyksen mukaan nykyinen lainavähennysjärjestelmä tulisi korvata lukuvuosittaisella palkkiomallilla eli vuosittaisella lainakannustinmallilla.

Vuosittaisen lainakannustinmallin mukaan korkeakouluopiskelija saa lukuvuosittain rahamääräisen etuuden edellisenä lukuvuonna nostamansa lainan perusteella seuraavana lukuvuonna. Lukuvuosittaisen lainakannustimen ehtona on, että opiskelija on suorittanut lukuvuoden aikana tietyn opintopistemäärän. Vuosittainen lainakannustin on siis tehokas malli opintojen vauhdittamiseen, sillä se lisää opiskelijan toimeentuloa opiskeluaikana suorana rahallisena tukena sekä vaatii tehokasta ja suunnitelmallista opiskelua. Lisäksi sen saaminen edellyttää lainahyvitysmallia säännöllisempää opintolainan nostamista, joka osaltaan kohentaa toimeentuloa. Malli on myös ennustettava ja helposti ymmärrettävä vuosittaisen tarkasteluvälin vuoksi.

“Näemme, että vuosittainen lainakannustin vastaa parhaiten tavoitteisiin lisätä opintotuen käyttöastetta, päätoimista ja tavoitteellista opiskelua sekä opintolainan käytettävyyttä opiskeluaikaisen toimeentulon täydentämiseksi” Lappalainen summaa.

SYL ja SAMOK jättivät yhteisen eriävän mielipiteen työryhmän muistiossa esitettyyn ehdotukseen.

Lisätiedot: sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva, 041 515 2233, soile.koriseva@syl.fi

puheenjohtaja Jarno Lappalainen, 044 906 5007, jarno.lappalainen@syl.fi