Käynnissä olevan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tulee huomioida myös opiskelijan etuudet. Askel oikeaan suuntaan olisi siirtää opintotuki sinne minne se kuuluu eli sosiaali- ja terveysministeriöön. Eri ministeriön alaisuudessa oleminen johtaa siihen, että eri tukien yhteensovittaminen opintotuen kanssa on tarpeettoman haastavaa, ja altistaa opiskelijoiden toimeentulon esimerkiksi aluepolitiikan välineeksi.
Opintotukea ei tunnisteta sosiaaliturvaksi, vaikka se sellainen käytännössä on. Opintotuki on lain mukaan opintososiaalinen etuus. Käytännössä opintotuki toimii kuitenkin opiskelijoiden pääasiallisena toimeentulon lähteenä. Poiketen muista etuuksista, jotka turvaavat yksilön selviytymisen, opintotuki käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön sijaan opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM). Opintotukea pidetään siis keinotekoisesti erillään muusta sosiaaliturvasta.
Koska opintotuki on eri ministeriön alaisuudessa, sen yhteensopivuus muiden tukien, kuten sairauspäivärahan, kanssa sakkaa. Opiskelijat eivät ole muusta väestössä erillinen tai irrallinen ryhmä. Opiskelijuus ei sulje pois perheellisyyttä, vammaisuutta tai yrittämisen intoa. Myös tukipolitiikan tulisi tunnistaa samaa aikaa opintojen kanssa olemassa olevat elämäntilanteet ja tuen tarpeet.
OKM:ssä opintotuki on myös yksinäisyydessään vaikutuksille altis. Tälläkin hallituskaudella opintotukea on haluttu käyttää milloin työllisyys- ja milloin aluepolitiikan välineenä. Ministeriössä on taidettu unohtaa, että tällä rahalla opiskelijat maksavat aamupuuronsa, vaatteensa ja lääkkeensä. On kyseenalaista horjuttaa opiskelijoiden elämisen kannalta välttämätöntä toimeentuloa puolueiden ja poliitikkojen omien intressien takia.
Erillisyys mahdollistaa myös sen, että opintotuen taso on matalampi kuin toimeentulotuen. Todennäköisesti opintotukea pidetäänkin opintososiaalista etuutena, koska se tulee halvemmaksi valtiolle. Opintorahan ei tarvitse riittää välttämättömään toimeentuloon.
Koska kaikkien mahdollisten tukikombinaatioiden mahdollistaminen tuntuu valtavan työmäärän takia epärealistiselta, ajamme Suomen ylioppilaskuntien liitossa universaalia ja vastikkeetonta perustuloa. Lukuisten erilaisten etuuksien yhteensovittamisen sijaan valtaosan niistä yhdistäminen yhdeksi etuudeksi vähentäisi byrokratiaa. Perustulo myös vastaisi parhaiten yksilöllisiin ja muuttuviin opiskelijan elämäntilanteisiin.
